Ihanaa tällänen vapaapäivä, että saa olla hetken yksin kotona, eikä ole mitään isompia suunnitelmia. On aikaa kirjottaa 🙂 .Olen miettinyt paljon käytöstapoja viime päivinä. Kaikki eivät pidä niitä niin tärkeinä. Enkä itsekään mistään etiketeistä tiedä enkä välitä, mutta sellaiset perus kanssakäymisen taidot olisi hyvä kaikkien osata. Kuvitellaan tilanne jossa ollaan ruokapöydässä: siellä sitten joku komentelee muita, ”tänne sitä maitoa!”eikä edes kiitä sitä saadessaan. Miten se vaikuttaa kanssaihmisiin? Minä uskon , että pyytämällä kauniisti ja kiittämällä voidaan saavuttaa toisessa hyvin erilainen tunnereaktio. Että kaikki meidän sanomiset ja sanomatta jättämiset vaikuttavat kodin tai työpaikan ilmapiiriin, jopa ne äänenpainotkin. Itse olen aika herkkä tälläisille. Tuntuu hyvälle, kun joskus olen tehnyt lasten mielestä oikeen hyvää ruokaa ja ne sanovat: ”kiitos, oli tosi hyvää” On tärkeää antaa toisille myös tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Eipä meistä kukaan sitä varmaan ihan liikaa saa. Monille on vaikeaa antaa toisille positiivista palautetta, mutta sitäkin voi opetella. Usein ne rohkaisevat sanat ovat kuin polttoainetta siihen arjen puurtamiseen. Haluatko sinä antaa sitä polttoainetta läheisillesi? Kyllä se kiitoskin joskus aina unohtuu, mutta muistetaan että se on tärkeä sana. Monille nämä on ihan itsestäänselvyyksiä, mutta olen huomannut ettei ihan kaikille…
Sivu latautuu