On syksy ja paleltaa. Evakossa ollaan tulipalon takia. Pahasti ei kuitenkaan käynyt. Vain wc paloi, mutta työtä riittää. Savuvauriot olivat mittavia ja wc, eteisen katto ja joku komero pitää purkaa. Ja tietysti rakentaa uudelleen.Ollaan siellä ja ollaan täällä. Tavarat ovat JOSSAIN ja arki on vähän kaaottista. Tänä aamulla sain puhelun,että tärkeä tapaaminen peruttiin jo toisen kerran. Olin toivonut saavani edes tämän asian järjestykseen… Suutuin, suutuin oikein todella. Onneksi olin yksin paikalla 🙂 . Suuttua nyt noin paljon ja noin pienestä asiasta??? Todella epätavallista minulle, flegmaattiselle ihmiselle. Taisi vaan olla nyt se viimeinen pisara jo täydessä maljassa. Mutta joskus on hyvä pysähtyä miettimään ,miksi näin? Tein tänään facebookissa luonne testin. Siitä heräsi monenlaisia ajatuksia. Monesti meissä samat asiat voivat olla sekä vahvuuksia, että heikkouksia. Jos ajattelee esim. rohkeutta tai herkkyyttä…Testistä minulle jäi mieleen sana SUOJELIJA. Oikeastaan aika ihana sana! Siihen sisältyy niin paljon. Minun luonteessani on taipumus ja lahja suojella. Suojella itseäni ja muita. Rakentaa enemmän kuin hajottaa. Ihmiset voivat luottaa, että minä en ole se joka repii palasiksi. Mutta toisaalta tuo voimakas tarve suojella voi äärimmilleen vietynä johtaa eristäytymiseen. Siihen etten sano mitään negatiivista vaikka joskus pitäisikin.Suojella voi väärälläkin tavalla. Tärkeää on oppia terveet rajat. Siinnä onkin oppimista meille kaikille.Ettei kovin isosti kävellä toistemme yli eikä anneta itseämmekään mennen tullen talloa. Pysähdytään, pysähdytään valillä! Herkkyyttäni olen joskus pitänyt melkeimpä vammana. Mutta mitä olisin ilman sitä???Joskus tulee ihan halveksittua itsessään niitä piirteitä mitä Jumala on meille lahjaksi antanut. Tänään itkin, pyysin anteeksi. Ei heitetä lasta pois pesuveden mukana, eihän? Bless you
Sivu latautuu